Tutkimuksen tausta ja aihepiiri
dynaamisena prosessina. Monikielisissä tilanteissa ei tarvitse edellyttää kielten välistä geneettistä
läheisyyttä, vaan ymmärtämisprosesseissa voidaan turvautua esimerkiksi keskeisenä pidettyyn
päättelyyn, jonka katsotaan perustuvan paitsi lingvistiseen myös maailmantietoon. Reseptiivisen
monikielisyyden rinnalla voitaisiinkin puhua yleisemmin lingua receptivasta (LaRa). Sillä
tarkoitetaan niiden lingvististen, mentaalisten, interaktiivisten ja kulttuurienvälisten kompetenssien
kokonaisuutta, jotka aktivoituvat, kun kuulija passiivisella kielellään havainnoi puhujan lingvististä
toimintaa tai puhuja koettaa kontrolloida ymmärtämisprosessia. Suullisessa interaktiossa
ymmärtämistä edistäviin kielellisiin keinoihin sisältyy muun muassa nonverbaalisia signaaleja,
sanoman perillemenon estymisen toteamista ja kaikukysymyksiä. Sanaston tasolla puhuja
mukauttaa lausumiaan sen perusteella, mitä olettaa kuulijan ymmärtävän