millest (X ± Y ) = X ± Y . 2 Anname maatriksi X Mat(m, n) oma u ¨ldelemendi abil, s.o. X = (xij ). Leiame maatriksite aX = (yij ), (aX) = (zij ), X = (uij ), aX = (vij ) u ¨ldelemendid maatriksi X u ¨ldelemendi kaudu. Me saame yij = axij , zij = yji = axji , (1.31) ja uij = xji , vij = auij = axji . (1.32) Valemite (1.31) ja (1.32) v~ordlemisel saame zij = vij , i Nn , j Nm = (aX) = aX . 3 Maatriksid X Mat(p, q) ja Y Mat(q, r ) olgu antud u¨ldelemen- tide abil, s.o. X = (xij ) ja Y = (yij ). N¨ uu¨d maatriksite
millest (X ± Y ) = X ± Y . ♠ 2◦ Anname maatriksi X ∈ Mat(m, n) oma u ¨ldelemendi abil, s.o. X = (xij ). Leiame maatriksite aX = (yij ), (aX) = (zij ), X = (uij ), aX = (vij ) u ¨ldelemendid maatriksi X u ¨ldelemendi kaudu. Me saame yij = axij , zij = yji = axji , (1.31) ja uij = xji , vij = auij = axji . (1.32) Valemite (1.31) ja (1.32) v˜ordlemisel saame zij = vij , ∀ i ∈ Nn , ∀ j ∈ Nm =⇒ (aX) = aX . ♠ 3◦ Maatriksid X ∈ Mat(p, q) ja Y ∈ Mat(q, r ) olgu antud u ¨ldelemen- tide abil, s.o. X = (xij ) ja Y = (yij ). N¨
annaabi.ee 
