TV torni Tallinnan TV-torni eli Teletorn sijaitsee Kasvitieteellisen Puutarhan välittömässä läheisyydessä, noin 9 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Televisiotorni oli usean vuoden ajan suljettuna, mutta avattiin uudelleen yleisölle mittavan remontin jälkeen vuonna 2012. Onkin pakko todeta, että remontin jälkeen paikasta on tullut kerrassaan upea turistinähtävyys, jossa jokaisen Tallinnan matkaajan kannattaa käydä ainakin kerran. Ei TV- tornissa välttämättä joka reissulla tarvitse rampata, mutta jos haluatte nähdä Tallinnan hieman uudesta perspektiivistä ja tutustua koko Pohjois-Euroopan korkeimpaan rakennukseen, niin siinä tapauksessa hopi hopi Teletorniin. Torni rakennettiin alunperin vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia varten, joiden purjehduskilpailut kisattiin Tallinnassa. Neuvostoliiton
TAIDEMUSEO KUMU Kumu on Tallinnan Kadriorgin puistossa sijaitseva taidemuseo. Kyseessä on Baltian suurin taidemuseo, joka on myös eräs koko Pohjois-Euroopan suurimmista. Se esittelee virolaista taidetta 1700–2000-luvuilta. Museossa on pysyviä perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Kumun perusnäyttelyssä on esillä sekä klassista että nykytaidetta ja kaikkea siltä väliltä. Vaihtuvat näyttelyt koostuvat sekä ulkomaisesta että virolaisesta modernista ja nykytaiteesta.
Vuonna 1980 ammattilaiset saivat oman opinahjon, kun Paulig avasi Kahvi-instituutin kahvikulttuurin vaalijaksi. 1990-luku oli Pauligille kansainvälistymisen ja kaupunkirakentamisen vuosikymmen. Vuosaareen nousi kokonainen tytärkaupunki kauppakeskuksineen ja liikerakennuksineen. Kun Baltian maat avautuivat Neuvostoliiton hajottua, Paulig aloitti ensimmäisten joukossa yhteistyön vanhojen kauppakumppaneiden kanssa. Oma paahtimo valmistui Tallinnan Saueen vuonna 1993. Paulig toimi yli 50 vuoden jälkeen jälleen Eestissä. Venäjällä kaupankäynnin keskukset olivat Pietari ja Moskova, joihin Paulig perusti omat myyntitoimistot. Kahvimaailma laajeni, kun trendikahvilat ja ravintolat loivat uusia perinteitä. Uuden vuosituhannen kunniaksi Paulig esitteli suomalaisille uuden kahvialan ammattilaisen baristan. Pienestä siirtomaatavarain kaupasta on kehittynyt 130 vuodessa kansainvälisesti
Ymmärtämisen ja samankaltaisuuden havaitsemisen kvantifiointia varten kehitetään mittareita, jotka mahdollistavat eri aineistojen arvioinnin ja vertailun luotettavasti. Taustamuuttujia kontrolloidaan kyselylomakkein; lisäksi käytetään CEFR:n (Common European Framework of Reference ) vieraan kielen taitojen itsearviointiasteikkoja. Paitsi erilaiset oppilaitokset, yhtenä tutkimusympäristönä on myös HelsinginTallinnan välinen laivaliikenne, koska tuolloin on mahdollista tavoittaa ei-lingvistisesti koulutettuja mutta viron ja suomen kielen kanssa kosketuksissa olevia informantteja. Tutkimuskysymys 2: Keskustelunanalyysin keinoin on mahdollista selvittää, miten reseptiivisesti monikielinen vuorovaikutus toimii käytännössä: miten kieliä käytetään vuorovaikutuksessa, ja millaisia resursseja kielten samankaltaisuus tarjoaa vuorovaikutuksessa toimimiseen
Hääldus Eesti televisioonis. Keel ja Kirjandus 11, 660669; Kraut, Einar 1998. Hääldus. E. Kraut, E. Liivaste, A. Tarvo. Eesti õigekeel. Tallinn: Koolibri. 1094. Kull, Rein 2000. Kas kindel või lagundatud kirjakeel. Keel ja Kirjandus 1, 19. Loog, Mai 1988. Soome mõjusid Tallinna noorte keelekasutuses. Keel ja Kirjandus 2, 3, 8389, 144148. Loog, Mai 1991. Esimene eesti slängisõnaraamat. Tallinn. Loog, Mai 1992. Sanat tyttöjen ja poikien puhessa. Tutkimus Tallinnan koululaisten puhekielesta ja slangista. Opera fennistica linguistica. Tampere. Maruste, Rait 1988. Kuritegelik subkultuur tätoveeringutes, zestides, slängis. Tartu: Eesti Akadeemiline Õigusteaduse Selts. Org Ervin, Reiman Nele, Uind Katrin, Velsker Eva, Pajusalu Karl 1994. Vastseliina Sute küla elanike murdepruugist ja keelehoiakutest. Keel ja Kirjandus 4, 203209. Pajusalu, Karl 1987. Nivelleeruv murre. Karksi verb. Keel ja Kirjandus 9, 529543. Pajusalu, Karl 1992
Ⱦɢɫɫɟɪɬɚɰɢɢ ɩɨ ɝɭɦɚɧɢɬɚɪ- ɧɵɦ ɧɚɭɤɚɦ, 11. ISSN 1406–4391. ISBN 9985-58-302-7. 12. VAHUR MÄGI. Inseneriühendused Eesti riigi ülesehituses ja kultuuriprotsessis (1918–1940). Tallinn: TPÜ kirjastus, 2004. 146 lk. Tallinna Pedagoogikaülikool. Humanitaarteaduste dissertatsioonid, 12. ISSN 1406-4391. ISBN 9985-58-344-2. 13. HEIKKI OLAVI KALLIO. Suomen ja Viron tiedesuhteet erityisesti Viron miehitysaikana vuosina 1940–1991. Tallinn: Tallinnan Pedagogisen Yliopiston kustantamo, 2004. 243 lk. Tallinnan Pedagogisen Yliopiston. Huma- nististen tieteiden väitöskirjat, 13. ISSN 1406-4391. ISBN 9985-58-350-7. 14. ÜLLE RANNUT. Keelekeskkonna mõju vene õpilaste eesti keele omandamisele ja integratsioonile Eestis. Tallinn: TLÜ kirjastus, 2005. 215 lk. Tallinna Ülikool. Humanitaarteaduste dissertatsioonid, 14. ISSN 1406-4391. ISBN 9985-58-394-9. 15. MERLE JUNG
annaabi.ee 
