õpilased peaksid olema võimelised mõtlema nagu matemaatikud. Täna keskendume me klassiruumis arvustamisele ja lahenduskäikude kopeerimisele.8 Traditsiooniline lähenemine matemaatika õpetamisele aitab noortel kiiresti meenutada korrutustabelit või kasutada 4 Piht, S. (2017). Matemaatika õpetamine. Huvitaja. Vikerraadio, 9. märts. 5 Veskimägi, E. (2017). Koolimatemaatika eksitab õppijat. Kasutatud 10.05.2018 https://www.aripaev.ee/arvamused/2017/05/22/koolimatemaatika-eksitab-oppijat 6 Piht, S. (2017). Matemaatika õpetamine. Huvitaja. Vikerraadio, 9. märts. 7 Hallik, M (2012). Martin Hallik: milleks meile matemaatika? Kasutatud 4.04.2018 https://arvamus.postimees.ee/985724/martin-hallik-milleks-meile- matemaatika 2 etteantud lahenduskäiku x'i leidmiseks, kuid jätab nad hätta, kui lahendada tuleb mõni eluline ülesanne. Õpilased ei mõista, mida nad teevad
lähestymistapaa, joskin mukana ovat myös määrälliset näkökulmat. Aineistona ovat erilaisten tehtävien tulokset, haastattelujen ja kyselyjen anti sekä nauhoitetut keskustelut. Tutkimuskysymys 1: Toisen ja vieraan kielen ymmärtäminen perustuu oppijoiden ja kielenkäyttäjien havaitsemaan samankaltaisuuteen, joka ei välttämättä ole sama kuin kieltenvälinen todellinen (lingvistinen) samankaltaisuus. Tarkoitus on selvittää, miten oppijat havaitsevat kieltenvälistä todellista samankaltaisuutta ja miten se vaikuttaa ymmärtämiseen. Yhtenä kohteena on sukukielisten irrallisten sanojen, lauseiden ja kokonaistekstien ymmärtäminen. Käännöstehtävien avulla pyritään arvioimaan edellä mainituilla tasoilla samanlaisuuden havaitsemisen asteet sekä sen vaikutus ymmärtämiseen. Toisentyyppisissä testeissä kontrolloidaan tietynmittaisen (n. 300 sanaa) tekstin ymmärtäminen viidellä kysymyksellä,
annaabi.ee 
