05.05 Ruunebergin päivä - oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Laskiaiset - kevätpaaston alkajaisjuhla. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat.. 14.02 ystävänpäivä - Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä 28.02 Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä - päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta. Päivä on virallinen liputuspäivä. Elias Lönnrot. Märts maaliskuu 08.03 kansainvälinen naistenpäivä Aprill huhtikuu 09.04 Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä - Agricola loi suomen kirjakielen, Liputuspäivä. Pääsiäiset - Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivat
(tarinat, sadut ja kertomarunot), tunnelma- eli lyyrilliset runot (laulurunot ja itkuvirret), opetus- ja mieterunot (sananlaskut ja arvoitukset) ja henki- ja taikamaailmaa kuvaavat runot (jumalaistarut, taiat ja loitsut). 4. Kerro Elias Lönnrotista: hänen elämästään ja tuotannostaan. Elias Lönnrot on yksi suurista suomalaisista ja hänet tunnetaan parhaiten Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoajana. Hän toimi myös kielentutkijana, lääkärinä sekä suomalaisen kasvitieteen suurena vaikuttajana. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa vuonna 1802. Lönnrotin aikana oli vaikea saada koulusivistystä, mutta hänet kuitenkin lähetettiin Tammisaareen vuonna 1814. Lönnrott opiskeli Turun katedraalikoulussa vuosina 1816-1818, silloin hän oppi muun muassa ruotsia ja latinaa. Rahaa opiskeluihinsa Lönnrot hankki ompelemalla vaatteita
Suomi kirjailijat · Elias Lönnrot · Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. · Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja. Hän julkaisi useita kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja. · Tove Marika Jansson · Oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja
Wöhrmann) "Karja kojukutse/ Karjan kotiinkutsu" lastekoorile/ naiskoorile ja sopranile ("Kalevala") "Ütles Lembitu", poeem segakoorile/ meeskoorile ja lugejale (Fr. Tuglas) "Väinämöise venesõit" naiskoorile/ lastekoorile ("Kalevala") "Kaheksa revolutsioonilist laulu" segakoorile 1986 "Rahuloits" segakoorile ja samaanitrummile (A. Heinsalu tekst ja muusikaline materjal) "Vanavanemate viisivakk", 29 laulu ja kooda naiskoorile/ lastekoorile (tekstid erinevatelt autoritelt) 1987 "Kalevalan alkusanat/ Kalevala algussõnad" segakoorile ("Kalevala") "Eesti mees ja tema sugu" meeskoorile ja lokulauale (Lea Tormis) "Virumaa ja Pandivere" naiskoorile/ meeskoorile/ segakoorile (Hando Runnel) "Üheksa eesti lõikuslaulu" segakoorile (rahvaluule) 1988 "Seitseteist eesti pulmalaulu" segakoorile 1989 "Ilmiantajan tarina/ Äraandja lugu", ballaad meeskoorile (Eino Leino) "Kuus eesti lastelaulu" segakoorile (rahvaluule) "Neli eesti hällilaulu" segakoorile (rahvaluule)
1.jaanuar uusivuosi (ilutulestik, valatakse tina, süüakse kartulisalatit ja viinereid, sampus, pidu) 6.jaanuar lappiainen (vaba päev, võetakse jõulukaunistused ära) 7.jaanuar vanha nuutti Veebruar: 5.veebruar Runebergin päivä (süüakse Runebergi koogikesi) Kynttilänpäivä 14.veebruar ystävänpäivä Laskiaissunnuntai Laskiaistiistai, laskiainen Tuhkakeskiviikko 28.veebruar Kalevalan päivä Märts: 20.märts kevadine pööripäev 19.märts tasa-arvon päivä, Minna Canthi päev (võrdõiguslikkuse päev) Aprill: Palamusunnuntai palmipuudepüha (käiakse virpomas, lauldakse) 9.aprill Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä Pääsiäinen lihavõtted (süüakse mämmit) 27.aprill kansallinen veteraanipäivä Mai: 1.mai vappu (volbripäev, üliõpilaste pidustused)
Ontoloogiliselt ei eristata etappe, kas kõigepealt luuakse maailm või inimene või midagi muud... Narratiiv võib olla lineaarne, aga võib olla ka harudega: Müteem (motiiv). Mingi kobar. Läänemeresoome loomislugu: Omajagu läbikirjutatud teema. Põhilised orientiirid. Algab Lönnroti "Kalevalast". Uskus et munastloomine on indo-germaani loomislugu, mis on levinud üle Euroopa ja Aasia (Euraasia). Kaarle Krohn 1903 "Kalevalan Runouden Historia". Lahatakse väga põhjalikult seda loomislugu. Tsiteeris ka eesti keelest. Võrdleb erinevaid versioone, kuna karjala ja ingeri versioonides on tegemist veelindudega ja munad munetakse mätastele. Meenutab kaugemaid soome-ugri müüte. Enn Haabsaar arvab, et see ongi üks sama lugu. 1932 avaldab Krohn veel ühe raamatu. Krohn arvas, et see on skemaatiline algversioon, kõik teised versioonid on selle töötlused... Hiljem on see Krohni idee kõrvale pandud.
annaabi.ee 
